Noppatuuri

Syöksykierre

Varjo vihainen,
kivet kuultavat selässään
pimeydestä astui
sankareita satuttamaan.

Lonkerot, kourat,
kynnet kivuliaat,
seikkailijaa silppusi,
verta vuodatti.

Kaunis kasvonsa menetti,
kultakurkku järkensä,
muuttuja turkkinsa karisti,
uljas miekkansa.

Vaan vanhassa vara parempi,
vipstaaki väkkyräinen syöksyn särki.
Rieputtelu, raunio,
rauha.

Siihen se loppui,
uutta alkua odottamaan.

View
Kivien kurmotettavana

Kita kivinen kimaltava
Valolla vihaisella nuoleskelee,
menehtyviä maistelee.

Yksi uhri ja toinenkin,
vieras sininen, sinnikäs,
ystävä uljas, pörröinen.

Kommelluksia kipunoissa,
muutosta ja murjontaa,
Kita katala makupalan saa.

Nyt meitä on vähemmän.

View
Kättelyä ja siipeilyä

Silmä aukeaa, pää nousee,
Uutta hahmoa ihmettelee,
Tutustumista tutunlaista tunnustelee.

Supinaa, sipinää,
Hämmennystä hienoista,
maagin mutinoita ja manailua.

Torni kurottaa ja siipi maasta ponnistaa,
Kiertelee, kaartelee,
Tumman pinnan valkoiseksi sotkee.

Surman
Suu
Avautuu…

View
Marabellon majassa

Kysymyksiä teräviä,
lopulta vastauksia vaadittuja,
ehdotus etevä ja sopimus suopea.

Mahtava maagi Marabello
tornissa kapoisessa majaili,
vastaan otti avoimin virnein.

Hurmerubiinia haikaili,
Vieraan varrottavan viemisiksi,
Hinnaksi hulppeaksi.

Vieras vahva varjoisa,
Sinitähden sortaja,
Kyytiinsä kauniin kaappasi.

LINKKI TALLENTEESEEN

View
Lämmin ateria, kylmä kyyti

Hirttopuun varjoon kuljimme,
Majatalon pötypöytään.

Yksi huussista harhaili,
Kelmien keskellä keplotteli.

Ape lihaisa ja hyvin potkittu
Makuja jakoi maistajissa.

Vetäytyi yksi jos toinenkin,
Vaan vinosti vieraita vainoavat
Roihun ruman nousuun sai.

LINKKI TALLENTEESEEN

View
Kaluttujen kalmojen kaunoinen kolu

Jäi tähtien tutkailut,
Keskustelut korkealentoiset,
Kun Hirttolaa kohti vihdoin tiemme vei.

Kanjonissa mestaavassa kiven takaa kaikui:
Virhenuotti, tyhjä sävel, nimet mahtavien,
Kun renttu riemukas sadatellen soitti.

Kerrottujen kalmojen keskellä,
Lepopaikassa lyötyjen,
Iski söpö, pipi, ja kohuttu kivi.

View
Sotkuisat kylvyt ja kovat kysymykset

Oli nujerrettu torahammas tovereineen,
Vaan pahuus suurempi paikalla piili.

Viha verinen välähti,
Hurme hamuili haavoja.

Voimaa, vääntöä, vajoamista.
Pako, parannusta ja pohdintaa.

Vanha ystävä levon löysi,
Uusi vastauksia visaansa.

LINKKI TALLENTEESEEN

View
Uusi ystävä koston tiellä

Pimeä vintti pajaksi valkeni,
Menninkäinen messinkikoura sankareita virvoitti.

Hilavitkuttimia ja vimpaimia tönö täynnä,
Jahtivinkkejä vähemmän.

Kun löytyi huoneet koreat ja ammeet auvoiset,
Vainu vainolaisen vahvana vaani,

Ja sankarteot väkevät
Uuden ystävän uran osoitti.

LINKKI TALLENTEESEEN

View
Itkua ja hampaidenkiristystä

Sanoja vain, laulua ei.
Haltian ilon rakkaan kuolema vei.

Hiippailija unentäytteisessä yössä,
Ja oli sitten töhö täydessä työssä.

Torilla laulu luinen ja luihu
Vaan lyöntiä pahemmin sattuu kaiho.

View
Vartijoita ja vampiireja!

Onnekas Pako pohjaan pulahti,
Sankarit uljaat, sekä Orm, paikalta vilahti.

Matkaevästä kaivattiin,
Torniin Sinitähden suunnattiin.
Vaan leivän sijasta murentui joukko,
Dramalan silmään osui niin akka kuin ukko!

Hyvää silmää, pahaa verta,
Taiat valuu sinne minne joka kerta.
Kun ei enää kuulu lintujen laulua
kun teräs alkaa viuhua…

Joku meistä on mennyttä kalua!


LINKKI TALTIOINTIIN

View

I'm sorry, but we no longer support this web browser. Please upgrade your browser or install Chrome or Firefox to enjoy the full functionality of this site.